Ei ikinä enää laminaattia - ja nyt taas?

Lämmitysjärjestelmän valinnan ohella lattiamateriaalin valinta tuntuu olevan usein rakentajien päänvaivana. Niin meidänkin.

Edellisessä talossamme meillä oli kaikissa kuivissa tiloissa laminaattilattia. Sen huonoina puolina tuntui olevan ulkonäkö, äänekkyys, sähköisyys ja suuri herkkyys kosteudelle. Niiden myötä itsestä alkoi tuntua siltä, että laminaatti ei ehkä ole meidän valintamme seuraavalla kerralla. Toisin taitaa kuitenkin käydä.

Viimeksi lattialaminaattia valitessamme taisimme lähinnä vain katsoa, mistä saa kulutusluokaltaan riittävää (vähintään 23) ja väriltään oikeaa (silloin kirsikkapuun värinen) laminaattia kaikkein halvimmalla hinnalla. Ostettiin sitten muistaakseni 13 euron neliöhinnalla laminaattia Värisilmästä ja sillä hyvä. Jonkin aikaa. Sitten huomattiin, että pinnassa näkyy pöly herkästi, osittain tumman sävyn, osittain sähköisen ja kiiltävän pinnan vuoksi. Huomattiin myös, että jos joulukuusen jalasta läikkyy vettä, laminaatti kupruilee. Ja ei se nyt sitten ollut edes kovaa pinnaltaan.  Senkkiä kun siirtää ja huonekalun jalan alla on vähän hiekanmurusia, niin kylläpä tulee vähällä vaivalla ja nopeasti komeat naarmut. Monella tapaa kun laminaatti vähän kulahti, alkoi se näyttää ihan hirveältä.

Nyt kun lähdettiin ekakertaa kiertämään sisustusliikkeitä, oli mielessä parkettia ja vinyylikorkkia sun muuta. Tosin sitten liikkessä Pergon upeat laminaattikuosit vangitsivat ensimmäisenä mielenkiintomme. Saimme ystävälliseltä RTV-myyjältä näytteeksi kotiin yhden todella upean näköisen ja korkealaatuisen palan vinyylikorkkilattiaa. Se tuntui ihanalta jalan alla, antoi vähän periksi muovimaton tapaan. Kuosi oli todella laadukkaan ja arvokkaan näköinen - äkkiseltään tuntui myös hyvin kovalta. Mutta valitettavasti se ei ole meidän lattia. Metrin korkeudelta pudotettu keittiöveitsi jää siihen pystyyn, ja kun sen nappaa siitä irti, pinnasta herkästi lähtee pala mukaan. Tavallisella ruuvinkärjellä siihen sai suhteellisen helposti naarmutettua näkyviä jälkiä. Mitenkähän kävisi, jos olisi se senkki ja hiekkaa?

Summa summarum. Tällä hetkellä se Pergon Original Excellence näyttää kaikesta huolimatta olevan vahvin ehdokas. Niissä on hyvä äänenvaimennus, kulutusluokka 33, kosteussuojattu runko (jota voi täydentää saumaan laitettavalla kosteussulkulaineella), ja antistaattinen luonnonmukaisesti kuvioitu pinta. Eteisiin, vessoihin ja märkätiloihin luonnollisesti sitten tulee sitä klinkkeriä.